Islam on maailman toiseksi suurin ja nopein kasvava uskonto. Islam sai alkunsa Arabian niemimaalla profeetta Muhammed ilmestyksine pohjalta vuonna 610. Vain joka viides Islamia tunnustava eli muslimi on entiseltä taustaltaan arabi. Islamien lukumäärksi arvioidaan 1,3 miljardia ihmistä.
Koraani
Koraani on islamin pyhä kirja. Muslimien mukaan se on Jumalan profeetta Muhammadille välittämä. Koraani koottiin kirjaksi 600-luvun puolivälissä aluksi konsonanttitekstinä: arabian vokaalimerkit vakiintuivat seuraavalla vuosisadalla. Nykyinen käytössä oleva versio on vuoden 1923 Kairon kuninkaallinen versio. Koraani on islaminuskon mukaan arabiankielisessä muodossaan tarkka kopio Jumalan luona olevasta ikuisesta kirjasta.
Muslimeja rukoilemassa
Islamilainen maailma
Islamilainen maailma tarkoittaa aluetta, joka uloittuu nykyään Pohjois-Afrikasta Kaakkois-Aasiaan asti. Islamilainen maailma voi kuitenkin viitata sekä kulttuurisen että geopoliittisen käsitteeseen.
Nykyään maantieteellisessä ja poliittisessa merkityksessä termi muslimimaailma viittaa maantieteellisiin ja poliittisiin muslimienemmistöisiin yksiköihin. Tässä merkityksessä termi on samansuuntainen islamilaisen termin Dar al-Islam kanssa.Islam korostaa yhteneväisyyttä ja muiden muslimien puolustamista vaikka yleisesti ottaen on olemassa monia koulukuntia ja suuntauksia. Muslimien yhteisö tunnetaan myös nimellä umma. Panislamilaisuus ja nationalistiset virtaukset ovat kuitenkin pikemminkin jakaneet kuin yhdistäneet islamilaista maailmaa etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolta.
Nykyaika
1700-luvulta lähtien Islamilaiset alueet joutuivat eurooppalaisten piiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti tunnustettua kalifaattia ei enää ollut. Kalifaattri on nimitys kalifin dynastiaalle ja hallitsevalle alueelle. 1900-luvun kuluessa Islamiin vaikkutivat monet muut kuten sosialismi, mutta uskonto säilytti ominaispiirteensä. Uskonnon nopea kasvu, länsimaiden kiinnostus islamilaisiin alueisiin, kansain väliset konfinkit ja globalisaatio ovat osaltaan pitäneet islmin nykymaailman muokkaavana tekiänä.
Perjantairukous
Perjantai - Yawm al-Jum'a (kokoontumispäivä) arabiaksi - on pakollisen yhteisrukouksen päivä ja siten sillä on erityinen uskonnollinen ja sosiaalinen merkitys muslimille. Vaikka onkin parempi rukoilla kaikki päivittäiset rukoukset yhdessä muiden kanssa, se ei ole välttämätöntä.
Toisaalta jokaisen aikuisen muslimimiehen velvollisuus on osallistua perjantain yhteisrukoukseen. Naisille se on vapaaehtoista. Jum'a-rukoukseen valmistauduttaessa tulee käydä suihkussa tai kylvyssä aamulla, pukea ylleen puhtaat vaatteet ja välttää syömästä ruokaa, joka aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen, kuten sipulia tai valkosipulia. Perjantairukous suoritetaan aina moskeijassa, jos se vain on mahdollista.
Ruokasäännöt
Islam kieltää ihmistä syömästä ruokaa, joka on valmistettu verestä, sianlihasta, eläinten lihasta, jotka ovat kuolleet muuten kuin teurastamalla ja petoeläinten lihasta.
Muuta
Moskeija on islaminuskoisten temppeli, jota kristityillä vastaa kirkko. Varsinaisesti islamin opit eivät edellytä rukoukseen käytettävältä paikalta mitään erityistä. Muslimin päivään kuuluu viisi rukoushetkeä. Rukouskutsu kuulutetaan minareetista. Rukoilu suoritetaan kohti Mekkaa.
Paasto on tauon pitämistä kiinteän ruoan nauttimisesta eli luopumista ravinnosta. Joskus myös nesteestä, tai joissain tapauksissa vain joistain ruokaryhmistä, yleensä etenkin lihan syömisestä. Paaston syyt voivat olla hengellisiä eli uskontoon liittyviä tai pelkästään terveydellisiä.
Islamilaisuudessa paastotaan Ramadan-kuun päivinä auringonnoususta auringonlaskuun. Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä pilarista eli yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa. Paastoamalla muslimi tulee lähemmäksi jumalaansa luopumalla asioista, joista hän nauttii.
Islamin viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Muslimille nämä velvollisuudet korostuvat enemmän kuin uskonkappaleet.
